Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

               ROGEL

   Selma Kustaava Westerlundin äidin sukua, äidin puolelta.

 

Merikarvia sijaitsee Pohjanlahden rannalla ja rajoittuu etelässä Poriin, pohjoisessa Kristiinaan ja idässä Siikaisiin.

Ulvilan ja Porin seurakunnasta erotettu Merikarvian seurakunta syntyi 1639. Asukasluku oli tuolloin n.200 ja taloja 21, joista suurinosa Ylikylässä ja Alakylässä.

Pitäjänhallinto alkaa 1647 annetulla säädöksillä.

Papistolla oli oikeus tarpeenvaatiessa pitää pitäjä- eli kirkonkokouksia sakaristossa ja pitäjätuvassa.

Kirkkoherra oli puheenjohtaja,                                                                                    äänioikeutettuja olivat aluksi vain talonomistajat.

Rogelin suku on vanha Merikarvialainen suku. Suvun kantaisänä pidetään Heikki Mikonpoikaa.  Suvun esivanhempia tiedetään kuitenkin jo 1560- luvulta, Phär Olofsson Räbb, Rågass, Rogell lienee vanhin tiedetty suvun jäsen.

 

Phär Olofsson Räbb, Rågass, Rågell

s.1560 k.1630

Puoliso:

Lapset: SIGFRID Phärsson 1585-1655

 

Sigfrid Phärsson Räbb, Rågass, Rågell

s.1585  k.1655

Puoliso: Marghetta

Lapset: MICHAEL 1610-1709

 

Michael Sigfridsson Rågass, Rågell

s.1610  k.1709

Puoliso: Margetha

               s.   k. 1699

Lapset: HENDRICH Michaelsson 1642- 1713

 

Varmimpana tiedossa olevana Rogelin suvun lähtökohtana voimme pitää Heikki Mikonpoikaa, joka syntyi luultavammin 1642. Hän isännöi Rogelin taloa vuosina 1668-1700. Heikki ja Puolisonsa Valpuri Mikontytär Stupila vihittiin avioliittoon 1.1.1672. He saivat 13 lasta vuosina 1673-1699.

Noihin aikoihin elettiin ns. pikku jääkautta. Koko Eurooppa oli kersinyt jo vuosikymmeniä poikkeuksellisesta kylmyydestä, uusimman selityksen mukaan Tyynenmeren alueella oleiden valtavien tulivuorenpurkausten vuoksi. Historia kertoo hirveistä nälkävuosista 1695-1697, jolloin luonto oli aivan sekaisin. Talvi 1694-1695 oli pitkä ja ankara. kesä kylma ja sateinen. Kylvöt tehtiin juhannusviikolla, ruis ei ehtinyt tuleentua. Seuraavana vuonna jäät lähtivät jo helmikuussa ja muuttolinnut tulivat. Kylvöjäkin tehtiin, mutta maaliskuussa tuli takatalvi ja uudet jäät. Kesä oli kylmä ja elokuussa kovat hallat. Ruokaa yritettiin saada petusta, oljista, akanoista, kuka mistäkin. Historia tuntee ajan myös suurina kuolonvuosina.

Myös Heikin ja Valpurin perhe joutui lujille. Kulkutaudit, isorokko ja tuberkuloosikin riehui. Heidän 13 lapsestaan vain 4 jatkoi sukua.

 

Hendrich Michaelsson Rågass, Rågel

s.1642 Rågäss Nederby k.25.03.1713 Yttreby

Puoliso: Walbårgh Michaelsdotter Stubbas

              s. 1650 Stubbe  k.18.04.1714 Rågell

Lapset:Malin Henricshdotter 25.97.1673

           Michel Hendrichsson 03.09.1676

           Jörn Hendrichsson 16.03.1679

           Larss Hendrichsson 27.11.1680

           Mattias Hendrichsson 28.02.1683

           Maria Hendrichsdotter 18.08.1685

           Christin Hendrichsdotter 1688

           Matts Hendrichsson 1689

           Johan Hendrichsson 02.03.1690

           Ericus Hendrichsson 25.03.1692

           Matthias Hendrichsson 13.08.1694

           MARTINUS Henrichsson 28.08.1695-1765

           Matthias Hendrichsson

Mikko (Michel) Heikinpojan ja II vaimonsa Anna Heikintytär Lankosken poika Mikko Mikonpojan ja vaimonsa Maria Iisakintytär Aaka saivat tyttären Annan.

Anna oli poikkeuksellinen lapsi, hänen terveytensä oli heikko lapsesta saakka. Hänen tilansa huononi eikä paranemista enää osattu odottaa. Vuoden 1770 jouluna Anna yllättäen alkoi saarnata, puhuen lähes neljä tuntia yhteen menoon. Anna ensin saarnasi ja sitten selitti saarnansa. Ruotsiksi ja Suomeksi. Hän myös veisasi itsetekemiään virsiä. Myöhemmin hänen saarnojaan käytiin kuulemassa Satakunnan alueelta jopa Pohjanlahden toiselta puolelta saakka. Anna Rogel kuoli vuonna 1784 saarnattuaan 17 vuotta. Hänen muistokseen on pystytetty Rogelin kotitalon pihapiiriin Alakylään Graniittipatsas. Anna oli niin suuri persoona, että Rogelin suvusta ei tohdi kertoa ilman että Anna mainitaan.

 

Martinus Henricsson Rågells, Rogell, Ricalais

s.28.08.1685  Rågass  k.25.03.1765 Ricalais

Puoliso: Maria Larsdotter

              s. 1695 tai 1699  Lapfierd k. 20.04.1770 Nederby

Lapset: HENDRICH Martinusson 7.7.1721-1809

            Mattheus Martinusson 21.9.1723-ennen 1724

            Mattheus Martinusson 19.9.1724- kuoli pienenä

            Johannes Martinusson 8.6.1728

            Anna Martinusdotter 24.11.1731

 

Martinus (Martti) jatkoi meidän sukuhaaraamme. Hänen aikanaan Suomea ravisteli toisenlainen pahuus.

Isoviha 1713-1721. Suomen miehiä oli viety vieraille taistelutanterille. Venäläiset valloittivat Suomen ja pitivät sitä hallinnassaan ryöstäen ja tuhoten.

Hendrich Martinusson Rågass, Rogell, Ricalais

s. 07.07.1721 kast.9/7 Ytterby k. 27.01.1809

Puoliso: Sara Hendrichdotter Långfors

              s. 24.01.1724 kast.26/1  k. 20.12.1798

Lapset: MARIA Henrichdotter 1749-1833

            Hendrich Henricsson  15.1.1749

            Anna Hendricsdotter 11.6.1751

            Catharina Henrricsdotter 1.2.1755

            Johan Henricsson 16.1.1758

            Matts Henricsson 15.9.1760

            Ericus Henricsson 6.5.1763

            Elisabeth Henricsdotter 3.10.1766

            Sara Henricsdotter Ricalais, Rikalainen 6.1.1770

 

Maria Henricsdotter Ricalais

s. 01.10.1746 kast.5/10 Ytterby  k. 16.08.1833 Rijsby

Puoliso: Johannes Henricsson Nääs, Näsi

             s. 12.12.1729 kast 14/12 Rijsby k.26.01.1806

Lapset: Catharina Johansdotter 15.10.1772-31.10.1772

            Maria Johansdotter 7.12.1773

            Johan Johansson 14.8.1780

            ELISABETH Johansdotter 1784

 

Maria jatkoi sukuamme seuraavan vaikean ajan. Napoleon yritti sulkea Iso-Britannian kauppayhteydestä mannermaan kanssa. Kustaa IV Adolf kieltäytyi noudattamasta tätä ns. mannermaansulkemussääntöä, jolloin Napoleon teki Aleksanteri I:n kanssa sopimuksen, jonka mukaan Aleksanterin tuli pakottaa hänet siihen sekä saada siitä palkinnoksi Suomi. Niinpä 21.2.1808 venäläiset hyökkäsivät Suomeen ja alkoi ns. Suomen sota 1808-1809. Suomalaisten sodanjohto toimi huonosti ja Suomen armeija vetäytyi lähes vastaanpanematta nopeasti kohti pohjoista. Venäläiset olivat jälleen tekemässä pahojaan Merikarviallakin ja toivat mukanaan ”mätäkuumeen” isorokon kaltaisen taudin.

Haminan rauhassa 17.9.1809 Ruotsi luovutti Suomen Venäjälle.

Koitti pidempi rauhan ja suomalaiskansallisen herämisen aika.

 

Elisabeth Johansdotter Näsi

s.25.05.1784 kast 30/5 Rijsby k.

Puoliso: Johan Henricsson Bågaskär, Wijnamäki, Wiinamäki

              s.02.10.1782 kast.6/10 Bågaskär  k.12.10.1828

              Isä: Henrik Matzsson Söderback, Bågaskär

                     s. 10.10.1746  k. 30.09.1801

              Äiti: Anna Henricsdotter Bågaskär

                      s. 20.03.1758  k. 27.03.1810

                       Isä: Henricus Mattzsson Bågaskär

                              s. 12.06.1726  k. 14.08.1789

                       Äiti: Anna Johansdotter Pellfolk

                               s. 1729 Sideby Flada  k. 04.04.1802

Lapset: Johannes Johansson 12.10.1804

            Isaac Johansson 25.3.1806

            MARIA Johansdotter 4.7.1807

            Henric Johansson 6.11.1809

            Isaac Johansson 7.2.1812

            Eric Gustaf 23.4.1815

            Elias Johansson Wiinamäki, Rosnell 20.02.1818

            Salomon Johansson Wiinamäki, Wijkbacka 30.10.1820

            Michel Johansson 19.4.1823

            Anna Johansdotter 19.4.1823

            Gustaf Johansson  14.12.1825

            Caisa Johansson 22.10.1828

 

Maria Johansdotter Viinamäki

s.04.07.1807 kast.5/7 Bågaskär  k. 23.02.1834 Lankoski

Puoliso: Henrich Johansson Långfors, Heikintalo

              s.10.02.1793  kast. 13/2 Långfors k.14.04.1859 Långfors

              Isä: Johan Henricsson Långfors

              s. 28.07.1751

              Äiti: Maria Johansdotter Häggroth

               s. 14.01.1748

Lapset: MARIA Sophia 14.1.1828

            Henric Henricsson Långfors, Heikintalo 20.9.1829

            Anna Greta 24.4.1832

Maria Sofia Långfors

s.14.01.1828  k. 1909.1867

Puoliso: Michel Aaron Ollgård, Nygård

              s.11.03.1826  k. 28.12.1912

Lapset: Viktor Rickhard Ollgård, Lönngvist 24.7.1848

             Sofia Adolfiina  2.9.1850

             Anton Aaron 30.12.1852

             KATARIINA Michelsdotter 1.1.1854

             Anton Aaron 23.3.1856

             Maria Matilda 26.8.1858

             Aleksandra Wilhelmiina 3.3.1861

             Hilma Maria Nygård, Ollgård 4.2.1864

             Frans Mikkel Nygårg, Ollgård 24.9.1866

 

Katariina Michelsdotter Nygård, Ollgård

s.01.01.1854  k. 27.01.1924

Puoliso: Frans Fredrik Westerlund

              s. 15.07.1850  k.

Lapset: Hilma

             SELMA

             Bertha

             Walfrid

             Fredrik

 

Selma Gustava Westerlund

s.25.02.1879  k. 02.07.1902

Puoliso: Kustaa Rikhard Koivumäki

              s.06.09.1887  k. 20.05.1956

Lapset: EINO Rikhard

 

Rogelin suku jakautuu moneen haaraan, meidän sukumme kuuluu Rikalaisen sukuhaaraan.

Lähde: Raimo Rosholmin arkistot, Rogel-sukuseura, Internet.

 

Rogelin suvun vaakuna.

Vaakunan suunnitteli Helsinkiläinen Helena Kovero 1.9.1998. Suomen Heraldinen seura on merkinnyt 5.2.1999 Rogel-sukuseura ry:n vaakunan rekisteriinsä numerolla 885.

Vaakuna selitys:

Sinisellä kilvellä aaltokoroinen tyviö ja apilaristi, jonka alaosa muodostaa ankkururin, kaikki kultaa.

Vaakunan tunnuslause:

MAIORIBUS GLORIA tarkoittaa suomeksi kunnia esi-isille. Vaakunan aihe viittaa merikarvialaiseen Rogelin sukuun kuuluvaan Anna Rogeliin (1751-1784), joka varhaisherännäisyyden aikaisena unissasaarnaajana tuli laajalti tunnetuksi.

Meri liittyy olennaisesti Merikarvian elämään. Ankkuri on merellinen vertauskuva, joka on yli kuoleman kestävän uskon ja toivon symboli. Risti on uskon ja kolmilehtinen apila pyhän kolminaisuuden symboli.

Vaakunan värit paikallistavat Rogelin suvun Satakunnan lisäksi myös Merikarvialle.

©2017 sukujuttu - suntuubi.com