Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Koivumäki

Nyt vuonna 2007, Koivumäen suku on 102 vuotias.

Suvun tutkinta sai alkunsa Hannes Koivumäen aloitteesta. Hannes pyysi Terttu Koivumäkeä selvittelemään sukuamme. Terttu taas tarvitsi jonkun joka auttaisi häntä. Siispä minä, Nina Koivumäki lupauduin tehtävään. Loppujen lopuksi koko tietomäärän saattaminen luettavan muotoon jäi minulle. Äidin asemaa ei sovi vähätellä, hänen panoksensa on ollut valtava. Yhdessä ja erikseen olemme istuneet kirjastossa tuntikausia, konsultoineet sukututkijan kanssa, juosseet hautausmailla etsien nimiä ja syntymäaikoja, anoneet valokuvia, joiden saaminen tuntui olevan välillä kiven alla, tutkien löydettyjen sukujen sukukirjoja ja etsien sukujen yhteyshenkilöitä. Olemme kirjoitelleet, soitelleet, tulostaneet ja haastatelleet lukemattoman määrän henkilöitä. Lisäksi minä  olen viettänyt lukemattomia tunteja tietokoneella, internetistä tietoja etsien ja koittaen saada tiedot tallennettua. Siinä on kuulkaa vierähtänyt yksi jos toinenkin öinen tunti. Työ on ollut kuitenkin mielenkiintoista. Kaipaisin kipeästi vielä elossa olevien sukulaistemme muisteloita. Ne voivat olla aivan vapaasti kirjoitettu. Muutan ne kyllä ”luettavaan muotoon”. Jutut voivat olla vaikka kuinka lyhyitä, taikka kuinka pitkiä. Kunhan niitä vain olisi.

 

Kirjanteko prosessi on vielä kesken. Syy siihen on yksinkertaisesti raha.

Niin minulla kuin vanhemmillanikaan ei ole halua alkaa moista projektia rahoittamaan. Emme voi ottaa riskiä vaikkapa 50 kirjan tilauksesta, jotka pahimmillaan jäävät käsiimme. Se on mahdotonta.

Kirjaan tulee yli 100 sivua + paljon kuvia ja kuvat ovat kalliita. Mitä enemmän kirjoja teetetään, sitä halvemmaksi ne tulevat. Siksi on erityisen tärkeää tietää tarkka lukumäärä ja sitovat tilaukset. Sekä tietää paljonko kirjasta ollaan valmiita kappaleelta maksamaan. Lisäksi pitää keksiä järkevä keino kirjan maksuun ja jakeluun. Ehdotuksia vastaanotetaan. Muutamia kyselyjä olemme jo tehneet. Niihin odotellaan vastauksia

Kotikonstein tulostaminen on myös kallista ja aikaa vievää. Siihen ei ole aikaa eikä kotikoneella tulostettu kansio ole lähimainkaan sama asia kuin kunnollinen kirja.

Kirjasta tulee joka tapauksessa, sen verran arvokas, että emme pysty lisäämään siihen yhtään omien kulujemme kattamista.

------------------------------------------------------

Mennäänpä sitten illan pääasiaan ja jatketaan suvun historiasta.

Lähihistoriasta en kerro mitään, osa onkin paikalla ja loput löytyvät kuvina ja teksteinä.

 

Aluksi kerron kuitenkin, että osaa suvuista ja henkilöistä ei ole löytynyt, koska nimien ja lähinnä syntymäaikojen puuttuessa kyseisen henkilön tietue päättyy.

Lisäksi vuosien saatossa tietoja on kadonnut mm. kirkkojen palon yhteydessä. Kaikkia ei ole kastettu, eivätkä ole siksi tiedossa. Joissakin tapauksissa tiedetään lapsen isä, mutta ei äitiä.

 

Sukututkimuksen päähenkilöt ovat Eino Rikhard Koivumäki ja vaimonsa Olga Josefiina os. Mannila

Tällä kertaa keskitymme vain menneeseen aikaan. Parhaimmillaan olemme 1400- luvun Liivinmaalla. Nykyisin Liettua.

Mutta aloittakaamme Einon isästä Kustaa Rikhardista. Sillä hän on sukunimemme Koivumäki, keksijä.

------------------------------------------

Nimensä suku sai vuonna 1905, kun sukumme /sukunimemme kantaisä Kustaa Rikhard Koivumäki, silloinen Hanhiniemi, entinen Gåsåra, sai Rusthollin tilan mailta yhteisjaossa puodankulmalta palstapaikan johon asettui torppariksi.

Palstalla ei ollut varsinaista nimeä, mutta Rikhardin mielestä Koivumäki olisi sopiva nimi. Mäkeä ei tontilla juurikaan ollut, mutta koivuja sitäkin enemmän. Kustaa oli ennen torppariksi ryhtymistä asunut isänsä Frans Gustaf Juhonpoika Gåsåran luona Länsiniemen torpassa, Hanhiniemen pihassa. Hän myös avioitui Selma Kustaava Westerlundin kanssa, he saivat, pojan Eino Rikhardin. Eino kastettiin Hanhiniemeksi, nimi kuitenkin muuttui yhdessä isänsä ja hänen uuden vaimonsa Hilman myötä Koivumäeksi. Hilmaan en enempää puutu, sillä hän ei ole sukumme varsinainen jäsen. Tosin hänellä oli huomattava vaikutus Einon äitipuolena.

 

Sen sijaan palataan Einon äitiin Selmaan. Selma on ollut kaikille arvoitus aina vuoteen 2005 asti. Silloin löysimme hänen sukunsa. Kuinka hänet löysimme oli pelkkää sattumaa ja hyvää onnea.

Kellahden kylästä oli juuri valmistunut kirja, eräs herrasmies nimeltään Markku Tarkkio oli lukenut kirjan ja sitä kautta hänelle oli selvinnyt että Selma oli asunut Kellahdella, avioitunut ja saanut pojan. Hän yhdisti asioita ja sai selville että Einolla oli ainakin yksi lapsi, Tauno Koivumäki joka yhä eli ja vaikutti Kellahdella. Eino oli ollut kovasti äitinsä eli Rogelilaisten näköinen.  Rogelin sukukokouksessa Tauno oli tunnistettu koska on kuulemma aivan Rogelilaisten näköä.

Markku Tarkkio soitti Taunon ja Tertun luo ja niin Selmankin salaisuus selvisi.

-----------------------------------------------

Koska Selma on ollut melkoinen mysteeri kerron ensin hänestä.

Selma Gustava Westerlund syntyi 25.2.1879 ja kuoli 2.7.1902 Einon ollessa vajaa puolivuotias.

Selman vanhemmat olivat Frans Fredrik Westerlund ja Katariina Michelsdotter Nygård (ent.Ollgård)

Fransin vanhempia ja sukua ei ole löytynyt, syntymäaikojen ja nimien puuttuessa tietue päättyy.

------------------------------------------------

Katariinan vanhemmat olivat Michel Aaron Mikaelinpoika Ollgård (Nygård) ja Maria Sofia Långfors. Michelin suku juurtuu Ollgårdin suvun lisäksi Sandön sukuun. Jatkossa Saantee.

Vanhin Sandön suvun jäsen on Mårten Mattson Sandö syntynyt 1748 Sandössä.

Marten ja vaimonsa Carin saivat 2 lasta, joista vanhin Johan oli meidän sukuamme.

Johan ja vaimonsa Maria, saivat 3 lasta joista vanhin Matts jatkoi sukuamme

Matts ja vaimonsa Elisabeth saivat 10 lasta joista kolmas Maria jatkoi sukuamme.

Maria ja miehensä Henrik saivat 5 lasta joista vanhin Michel jatkoi sukuamme

Michel ja vaimonsa Anna saivat 4 lasta joista nuorin Michel jatkoi sukuamme

Michel ja vaimonsa Maria saivat 9 lasta joista neljäs Katariina jatkoi sukuamme.

Katariina avioitui Frans Fredrik Westerlundin kanssa. He saivat 5 elävänä syntynyttä lasta. Selma oli heistä toiseksi vanhin.

Selma avioitui Kustaa Rikhardin kanssa ja he saivat Eino Rikhardin.

Eino oli 10 alenevassa sukupolvessa oleva Sandö

------------------------------------------------

Marian suku taas kuuluu Långforseihin.

Långforsit ovat vaikuttaneet pitkään Merikarvialla, Lankoskella ja sen lähiympäristössä. He  olivat hyvin toimeentulevia. Långforsin suku on asunut n.400 vuotta samalla paikalla Lankoskella.

Långforsin suvun tarina alkaa Henric Jagobson (Henrik Jaakonpoika) Hannulasta. Hän syntyi vuonna 1652 Lapväärtissä, Karijoen Hannulassa.

Henrikin isän tiedetään olleen Jacob Simonpoika Hannula, äidistä ei ole tietoa.

Henrik muutti sukunimeään seuraavasti: syntyesään oli Hannula. 1687 muutti nimekseen Sijkais ja 1969 hänestä tuli Långfors.

Henrikillä ja vaimollaan Lisbetha Matintytär ent.Siiro oli 7 lasta. Heistä sukuamme jatkoi, toiseksi nuorin lapsista Henrik I

Henrik I ja vaimonsa Maria saivat 9 lasta, joista toiseksi vanhin Henrik II jatkoi sukua.

Henrik II ja vaimonsa Marketta saivat 7 lasta, joista kolmanneksi vanhin Johan syntyi 1751 oli seuraava suvun jatkaja.

Johan oli hyvin varakas mies. Perinnönjaossa 1 3/8 manttaalin talo arvioitiin 1000 riikintaalarin arvoiseksi. Eläimet 215 Rtlr, velkakirjoja 924 Rtlr.

Johan oli postitilallinen, hänet kutsuttiin Kuninkaallisen Talousseuran jäseneksi 1802. Se oli erittäin poikkeusellista.

Heinäkuun 25 pnä 1802 Ruotsin kuningas Kustaa IV (4) Adolf ja sekä kuningatar vierailivat heidän kodissaan. Johan ja vaimonsa Maria saivat kunnian tarjota heille aterian. Kiitokseksi vieraanvaraisuudesta, kuningas antoi heille lahjaksi hopealusikan. Lusikka oli suvun hallussa v.1933 asti, kunnes hävisi Oulussa.

Johan ja Maria saivat 7 lasta. Heidän lapsistaan kolmas Henrik, jatkoi sukuhaaraamme.

Henrik avioitui kaksi kertaa. Ensimmäinen vaimo oli Anna ja heille syntyi 1 lapsi.

Toinen vaimo oli Maria. Heille syntyi 3 lasta joista vanhin Maria jatkoi sukuamme.

Maria muutti Ahlaisiin 1864 ja avioitui Michel Aaron Ollgårdin kanssa.

He saivat 7 lasta. Lapsista neljäs, Katariina jatkoi sukuamme.

Katariina ja puolisonsa Frans Fredrik Erkinpoika saivat 5 lasta joista toiseksi vanhin eli Selma.

Selma avioitui Kustaa Rikhard Hanhiniemen kanssa ja he saivat yhden lapsen Eino Rikhardin.

Eino oli 10 alenevassa sukupolvessa oleva Långfors

--------------------------------------------

Selman äidin Katariinan, äidin Maria Sofian Långforsin suku on hurjan laaja. Maria kuuluu äitinsä Maria Johansdotter Viinamäen kautta Rågelin sukuun. Rågell on vanha Merikarvialainen suku. Rågelin sukuseura on aktiivinen ja heiltä valmistuu erittäin laaja useamman kymmenentuhannen nimen sukukirja tänä kesänä. Jos tiedot ovat menneet oikein perille, pitäisi sieltä löytyä Einonkin jälkeläiset. Rågelin suku jakautuu moneen haaraan. Me kuulumme Rikalaisen sukuhaaran.

Rågelin suvun esivanhempia tiedetään jo 1560-luvulta, Phär Olofsson Råbb, Rågass, Rågell lienee vanhin tiedetty suvun jäsen.

Phärillä oli ainakin yksi lapsi Sigfrid. Sigfridin äidistä ei ole tietoa.

Sigfrid ja vaimonsa Marghetta saivat ainakin yhden lapsen, Michaelin.

Michael ja vaimonsa Margetha saivat ainakin yhden lapsen, Hendrikin.

Hendrick ja vaimonsa Walborgh saivat 13 lasta joista toiseksi nuorin Martinus jatkoi sukuamme.

Martinuksen veljen Mikon poika, Mikko ja vaimonsa Anna saivat tyttären joka oli kuuluisa Unissasaarnaaja Anna Rågell.

Anna oli suuri persoona, eikä Rågelin suvusta tohdi kertoa, ilman että hänet mainitaan.

Martinus oli meidän sukuhaaramme kantaisä. Hänen sukunimensä muuttui, Rågass, Rågells, Rogell, Ricalais – Rikalainen

Martinus ja vaimonsa Maria saivat 5 lasta joista vanhin Hendric jatkoi sukuamme.

Hendrik ja vaimonsa Sara Långfors saivat 9 lasta. Vanhin  Maria jatkoi sukuamme.

Maria ja puolisonsa Johannes saivat 4 lasta joista nuorin Elisabeth jatkoi sukuamme.

Elisabeth ja puolisonsa Johan saivat 12 lasta joista kolmas Maria jatkoi sukuamme.

Maria ja puolisonsa Henrik Låndfors saivat 3 lasta joista vanhin Maria jatkoi sukuamme.

Maria ja puolisonsa Michel saivat 9 lasta joista neljäs Katariina jatkoi sukuamme.

Katariina ja puolisonsa Frans saivat 5 lasta joista toinen Selma on einon äiti.

Eino oli 13 alenevassa polvessa oleva Rågell

Siinä oli Selman selville saatu suku.

-----------------------------------------

Jatkakaamme siis eteenpäin ja Einon isän Kustaa Rikhard Hanhiniemen sukuun.

Kustaa Rikhardin vanhemmat olivat: Frans Gustaf Juhonpoika Gåsåra ja Josefiina Kustaantytär Lepistö.

Josefiinasta tiedetään hänen vanhempansa: Gustaf Davidsson Lepistö ja Serafia Hendricksdotter. Pidemmälle ei ole päästy, syntymäaikojen ja seurakuntatietojen puuttuessa tietue päättyy.

Fransista tiedämme hieman enemmän.

Lichtbölen kantaisänä on Lars Michelinpoika Lijchtböle.

Hän ja vaimonsa Anna syntyivät 1600-luvulla.

Lars oli lammaspaimen.

heille on löydetty kaksi poikaa, Anders ja Erik. Lapsia oli todennäköisesti enemmän.

Lapsista Erik jatkoi sukuamme.

Erik ja vaimonsa Anna saivat tiettävästi10 lasta joista 7 lapsen syntymäajat on löydetty.

Lapsista nuorin Mårthen jatkoi sukuamme.

Mårthen ja vaimonsa Susanna saivat 5 lasta joista kolmas Hindrich jatkoi sukuamme.

Hindrich ja vaimonsa Caisa saivat 6 lasta joista nuorin Joseph jatkoi sukuamme.

Joseph vaihtoi sukunimeään kolmesti. Ollen ensin Lijchtböle, sitten Sandbacka lopuksi Gåsåra.

Joseph ja vaimonsa Brita saivat 5 lasta joista nuorin Johan jatkoi sukuamme.

Johan ja vaimonsa Maria saivat 9 lasta joista seitsemäs Frans jatkoi sukuamme.

Frans ja vaimonsa Josefiina saivat 7 lasta, joista toinen Kustaa Rikhard oli Einon isä

Eino oli 9 alenevassa sukupolvessa oleva Lijchtböle.

Siinä olikin löydetyt tiedot Einon isän suvusta.

--------------------------------------------------

Siirymme nyt käsittelemään Olgan sukua.

Olgan vanhemmat olivat: Klas Fredrik Fredriksson Mannila ja Anna Sofia Westerlund.

Mannilat ovat alunperin kotoisin Merikarvialta. Sieltä he kulkeutuivat Kellahdelle.

Suku on käyttänyt mm. seuraavia sukunimiä: Anderson, Henrikson, Fredrikson, Sjöstrand, Sälttöö, Nyang, Mansila ja Mannila.

Koska nimet ovat muuttuneet niin tiuhaan on tietueita kovin vaikea seurata.

Suvun kantaisä on Anders Andersson ja vaimonsa Anna Jöransdotter.

He lienevät syntyneen 1700-luvun puolivälissä.

Heille syntyi ainakin yksi lapsi Henrik, joka siis jatkoi sukuamme.

Henrik ja vaimonsa Caisa saivat 6 lasta joista kolmas Fredrik jatkoi sukuamme.

Fredrik ja vaimonsa Maria saivat 8 lasta joista vanhoin Klas jatkoi sukuamme.

Klas avioitui ensin Loviisan kanssa. He saivat yhden lapsen.

Toisen vaimonsa Annan kanssa he saivat 7 lasta joista nuorin oli Olga .

Olga oli 6 alenevassa polvessa oleva Andersson eli Mannila.

Klasin äidin sukua ei ole tietojen puuttuessa löytynyt enempää, tietue päättyy.

-------------------------------------------

Annan äidin suvusta tiedämme myös melko vähän.

Suku on kuitenkin lähtöisin Lampista, Ahlaisten kupeesta.

Suvun kantaisä on Mickel Varnberg ja vaimonsa Maja. Lienevät syntyneen 1700-luvun puolivälissä.

Heille on kuitenkin löydetty kaksi lasta joista nuorin Gustaf jatkoi meidän sukuamme.

Gustaf ja vaimonsa Anna saivat 9 lasta joista toinen Fredrika jatkoi sukuamme.

Fredrika ja puolisonsa Karl Fredrik saivat 5 lasta joista nuorin Anna jatkoi sukuamme.

Anna ja puolisonsa Klas saivat 7 lasta joista nuorin oli Olga.

---------------------------------------------

Jäljellä on enään yksi suku. Olgan äidin suku, isän puolelta. Sukumme ainoa aatelinen osa Von Grothusenit. Jätin heidät viimeiseksi, sillä suku on laaja ja vaiherikas, sen tiedot menevät aina 1400- luvun Liivinmaalle saakka.

 

Grothusen on vanha aatelissuku, jonka juuret menevät Westfaleniin ja sieltä Kreis Ludinghausenissa sijaitsevaan Nordkirchenin kylään. Siellä suku asui ja vaikutti jo 1300 luvulla.

Grothusenin kantatilalta suku haarautui yhdessä von Morrirn ja useiden muiden sukujen kautta Münsteriin ja Liivinmaalle.

Mustansurman aikoihin 1300- luvun keskivaiheilla Grothusenin kantatilalla asuva suku hajaantui. Nordkirchenin kylään jäi kuitenkin kantatila, joka vieläkin on Grothusen suvun hallussa. Tilalle johtaa tie jonka nimikyltissä lukee Grothüseweg -  Grothusenintie.

 

Otto von Grothuss 1

Grothusen suvun eräs haara muuti 1400-luvulla Kuurinmaalle, jossa Otto von Grothusen omisti 1490 Glebau Krottuschin ja Zeimen lisäksi useita muita tiloja.

Otolla oli poika. Vaimoa ei tiedetä.

Pojan nimi oli Otto 2

Otto2 ja vaimonsa Margaretha saivat neljä lasta joista vanhin Otto3

jatkoi sukuamme.

Otto peri isältään Shwittenin ja Bernsteinin ja osti 1505 Ruhenthalin.

Kylä löytyy Latvia ja Liettuan rajalta.

Suvun jäseniä elää yhä Kuurinmaalla. Maaomaisuutensa he ovat aikoinaan menettäneet kommunismin mylleryksessä.

Otto oli raatihuoneen jäsen 1542-60

Otto2 ja vaimonsa Elisabeth saivat kolme lasta joista nuorin Christoffer

jatkoi sukuamme.

Christoffer on Ruhenthalista Meselowiin muuttaneen Meselov tai Meselau kantaisä. Hän vaikutti täällä 1579. Hän omisti Meselovin tilan Löserin pitäjässä Liivinmaalla.

Christoffer ja vaimonsa Catharina saivat yhden lapsen Otto3

Aikuisena Otto monien muiden balttialaisten aatelisten tapaan vannoi uskollisuudenvalan Ruotsin kuninkaalle.

Aluetta hallinneet Puolalaiset eivät katsoneet sitä hyvällä. Otto menetti kaiken omaisuutensa ja hänen oli lähdettävä maasta. Otosta tuli ruotsin sotavoimien upseeri. Hänet ylennettiin ratsumestariksi 1612

Otto von grothusenin uskollisuus ja sota-ansiot palkittiin ja hän sai mm.Ulvilasta 14 taloa. Joukossa oli kuusitaloa Kellahdelta ja yksi Lyttylästä.

Otto kuoli 1653, hänet haudattiin Porin kaupungin kirkkoon. Otto von Grothusenin  jälkeläisten suonissa virtaa von Tiesenhausenien, von Ungerien, von Rosenien, von Wrangelien, von Ludinghausenien, von Friksien ja monien muiden aatelisten verta, jotka vuosisatojen ajan päättivät Itämeren maakuntien kohtaloista.

Otto3 ja vaimonsa Elin saivat kuusi lasta joista vanhin Henrik jatkoi sukuamme.

Henrik oli sotilasarvoltaan kapteeni. Hän sai haltuunsa Kellahden kartanon 1658. Hän katui sodassa, mutta kuolinpaikasta ei ole tietoa. hänet haudattiin Poriin 1666. Henrikin kaaduttua Kellahden kartano sii

tyi hänen nuorimmalle veljelleen Georg (Christoffille.)

Henrik ja vaimonsa Brita saivat kolme lasta joista vanhin Johan jatkoi sukuamme.

Georgin kuoltua kartanoa alkoi isännöimään seuraava miespuolinen perijä Johan von Grothusen. Johanin aikana Ruotsin kuningas Kaarle XI (9) hän pani 1680 toimeen ison reduktion eli läänitysalueiden palautuksen takaisin valtiolle. Grothusenit menettivät läänitysalueina saamansa tilat. Peruutus oli lyhyt ja pian he saivat maansa takaisin.

Johan hallitsi Kellahden Säteriä kuolemaansa asti.

Johan ja vaimonsa Margaretha saivat yhdeksän lasta joista seitsemäs Christina jatkoi sukuamme.

Kellahden Säteri säilyi isovihan jälkeen omistajasuvullaan mutta velkaantui.

Säterin silloinen omistaja Magnus von Grothusen testamenttasi sisarelleen Christinalle ja hänen puolisolleen Bengt Westerlundille oman osuutensa Säteristä. Viisivuotta myöhemmin Christinan äiti Margaretha luovutti

oman osuutensa tilasta. Bengtin raha-asioiden jouduttua tappiolle alkoi tilan siirtyminen pois Grothuseneilta. Christina ja Bengt joutuivat myymään Säterin, mutta olivat varanneet kaupanteon yhteydessä itselleen ja jälkeläisilleen Ämttöön torpan.

Ahlaisissa pitkään asuneen Grothusenin aatelissuvun edustaja kuoli torpan emäntänä 1762.

Christina ja puolisonsa Bengt saivat seitsemän lasta, joista vanhin Bengt jatkoi sukuamme.

Bengt ei voinut käyttää Grothusenin nimeä, sillä sen saatoi tehdä vain miespuolinen suvun jäsen, ei nainen.

Bengt ja vaimonsa Britha saivat yhdeksän lasta joista keskimmäinen Benjamin jatkoi sukuamme.

Benjamin ja vaimonsa Maria saivat neljä lasta joista toiseksi vanhin, Johan jatkoi sukuamme.

Johan ja vaimonsa Katariina saivat kolme lasta joista nuorin Karl jatkoi sukuamme.

Karl ja vaimonsa Fredrika saivat viisi lasta joista nuorin Anna jatkoi sukuamme.

Anna ja puolisonsa Klas saivat seitsemän lasta joista nuorin Olga jatkoi sukuamme.

Olga ja puolisonsa Eino saivat 12 lasta ja he kaikki kahta lukuun ottamatta jatkoivat sukuamme.

---------------------------------------------------

Tässä oli kuitenkin vain pieni osa historiasta. Jos haluatte lisätietoja kysykää äidiltä. Mun pää on niin nimistä ja vuosiluvuista sekaisin, että luovuta suosiolla.

Jossain kiertää yksi kansio ja yksi pitäisi olla isän ja äidin pöydässä, siellä on myös kaikkea muutakin luettavaa sukumme taholta.

 

Kansiosta löytyy tietenkin meidän varsinainen sukumme. Einon ja Olgan jälkeläiset jälkeläisineen ja heidän jälkeläisineen. Tiedot loppuvat kuitenkin virallisesti vuoden 2005 loppuun. Sen jälkeenkin on sukumme kasvanut ja niistäkin taitaa äidillä olla tiedot selvillä.

 

Suvun tutkinta jatkuu yhä ja päivityksiä tehdään tarpeen mukaan.

Kiitos että jaksoitte kuunnella.

 

©2017 sukujuttu - suntuubi.com