Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Grothusen suku,

puolisoiden kautta omistamat linnat ja kartanot Virossa.

 

Ûexkull suku – täältä kaikki alkoi.

Väinäjoen suulla Ikskilessä alettiin rakentaa ensimmäisen kivikirkon ja linnoituksen muureja vuoden 1180 vaiheilla.

Ikskilestä oli lähtöisin saksalaisen aateliston eräs suurimmista suvuista - Ûexkullit.

Suku omisti Vigalan kartanon, Riisepereen aateliskartanon, joka oli Baltian loistokkaimpia aatelispalatseja, Riispereen sali on Viron kauneimpia klassistiseen tyyliin suunniteltuja saleja. Vuonna 1535 teloitettiin kartanon silloinen omistaja, Johan von Ûexkull.

Tallinnassa, Harjun portilla häntä syytettiin siitä, että hän oli kartanossaan ryöstänyt ja kiduttanut kuoliaaksi tässä hansakaupungissa yhden vuoden ja yhden päivän vapaata ilmaa hengittäneen talonpojan.

Otto von Grothusenin 2. vaimo Margaretha von Holstfer, jonka isä oli Holstfer sukua ja äiti tuli Ûexkull suvusta. Ûexkull suvun omistama linna sijaitsi Väinäjoen varressa 30 km Riian kaupungista itään. Saman suvun hallussa oli Ûxkulhofin kartano aivan Liivinmaan itäosassa.  Riispereen aateliskartano sijaitsi Niissin kirkon lähellä, Tallinna – Haapsalun postitie kaarsi läpi kartanon pihan.

Tiesenhausen- suku

Otto von Grothusen 3. hän oli naimisissa Elisabeth von Ungerin kanssa, jonka isä oli Tarton piispaneuvoston jäsen Heinrih von Ungern ja äiti Gertrud von Tiesenhausen. He ostivat Kiiun kartanon vuonna 1517 Kiiu sijaitsi Rebalan kylässä. Rebala sijaitsi nykyisen Tallinnan paikalla. Kiiu on rakennettu todennäköisesti 1300 –luvulla ja on pieni keskiaikainen linna, niinpä Kiiu näyttää enemmänkin puolustustornilta Tallinnan alakaupungissa.

1300- luvulla Kiiu oli munkkiluostari. Vuonna 1747 kartanon ostivat Baltian aateliston korkeimpaan kerrostumaan kuuluvat Tiesenhausenit.

Siitä tuli osa suvun jättiomaisuutta. Tiesenhausenit omistivat  kaupungintalon Toompella ja lukuisia muita kartanoita kaikissa kolmessa kuvernementissa.

Vuonna 1772 Hiidenmaalle oli asettunut von Ungern –Stenberg, Hiiu-Suuremöisankartano. Hiidenmaalla Kolgan kartano, Kolgaan kuuluivat vielä Kiiun, Loon, Kahalan kartanot. Maat ulottuivat aina mereen saakka ja rantaan oli rakennettu Tsitre niminen kesäpaikka.

Gertrud von Tiesenhausenin äiti oli Gertrud von Rosen jonka esi-isät saapuivat itämeren maakuntiin Tanskan kuninkaan vasalleina. Valdemar von Rosen omisti Rosenhofin kartanon Liivinmaalla vuosina 1283-1325. Sauen ja Sakun kartanon omistivat Anna von Rosen ja Bernhard von Scharenberg. 1631 heistä tehdyt  maalaukset ovat Keilan kirkon alttaritaulussa. Rosenhofin kartano sijaitsee Riikassa.

Otto von Grothusenin ja Elisabeth von Ungernin saivat pojan, Christofferin.Christoffer von Grothusenista tuli Rüentalista Meseloviin muuttaneen sukuhaaran kantaisä, joka vaikutti täällä vielä 1597.

Christoffer avioitui Catarina von Ludinghausenin kanssa. Catarinan isä oli Georg von Ludinghausen ja äiti Ilse von Friks.

Ludinghausenin sukujuuret menevät Münsterin hiippakuntaan Westfaleniin, jossa suvun jäseniä asui jo 1100-luvulla. Georg von Ludikhausenin suku siirtyi Saarenmaan kautta Kuurinmaalle ja omisti 1500-luvun jälkipuoliskolla Dettenin, Spirgen ja Kuien tilat.

Fricks- suku tuli Kuurinmaalle 1400-luvun viimeisen neljänneksen aikana Harrienista, Lännenmaalta ja Vironmaalta. Nämä Pohjois-Viron maakunnat ja Tallinnan kaupunki kuuluivat 1238-1346 Tanskalaisten valtapiiriin, ja sen jälkeen aina vuoteen 1561 Saksalaisen ritariston hallintaan. 

 Fricks- suku

Varmuudella ei tiedetä mistä Fricks sukunimen kirjoitusasu (vaihtelee: Virks, Virkes, Virkus, Wirsch) on kotoisin. Tuskin erehdytään palkoakaan jos suvun alkuperä sijoitetaan Ala-Saksiin. Vuonna 1423 Vironmaalla Saksalaisen

ritarikunnan vasallina toimi Volmar von Fricks , hänellä oli poika Dietric von Virkus, jolle ritariston päämestari Johan von Mengden antoi läänitykseksi Liivinmaalta, Loperin-hovin samannimisen kylän ja myllyn.

Myöhemmin Dietrich osti Woitferin kylän jossa oli yhdeksän taloa sekä Immoferin kylän Pilsekonnan seurakunnasta, Oberpahlenin seudulta.

Tähän kauppaan kuului 14 taloa. Obenpahlerin  on Viljantin kaupungin lähellä. Tämäkään ei vielä riittänyt hänelle. Dietrichin omistukseen siirtyivät Tarokasin, Wavenkaron ja Hackersin tilat. Dietrich von Fricksistä oli tullut mahtava maanomistaja. Dietrich von Fricks  oli naimisissa Dorothea Maydellin kanssa.

Heidän poikansa Jürgen von Frick avioitui Catharina von Butlarin kanssa.

Butlar- suku

Cathariinan isä kuului mahtavaan, varakkaaseen von Butlar- sukuun, jonka kartano Butlarhof sijaitsee Viljantin kaakkoispuolella, Vörts- järven luoteisrannalla.

Catharinan äiti tuli Wranger suvusta, jonka linna sijaitsi Liiviläisen AA- joen varressa Wendenistä koilliseen. Jürgen von Fricksin ja Catharina von Butlarin avioliitosta syntyi Marcus von Fricks, hän avioitui Margaretha von Döhofin kanssa.

Dönhof ja Dumpia- suku

Margarethan isä oli Dönhof- sukua ja äiti Dumpian- sukua. Dönhofin kartano sijaitsee Pärnusta noin 50 km kaakkoon. Vuonna 1550 Marcus von Fricksistä oli tullut Schedenin, Oktenin ja Nurmhusenin herra. Kuurinmaalla Marcus von Fricksin ja Margaretha von Dönhofin pojasta tuli kaikkien tällä hetkellä elävien  Fricksien kanta-isä.

Pariskunnan tytär Ilse von Fricks avioitui Georg von Lüdinhausen kanssa. Heidän tyttärensä Gatharina avioitui Gristoffer von Grothusenin kanssa.

Vuonna 1623 kuningas Kustaa II Aadolf läänitti Pöltsamaan ja useita naapuruston kartanoita, kenttämarsalkka ja valtioneuvos Wrangelille. Pöltsammaan linna, kartano on yksi Viron vanhimpia.

Kalparitariston linnoituksena se tunnetaan ja vuodesta 1272, jolloin se yhdessä Paiden tornin kanssa valvoi tärkeää liikenneväylää Tallinnan ja Tarton välillä.

Linna oli Liivinmaan suurimpia, sen mahtavat maakivi muurit hämmästyttävät matkaajaa.

Maidlan kartanon uuden päärakennuksen rakennutti vuonna 1767 Georg von Wrangel. Vuonna 1669 Räpinä siityi Karl Gustaf Wrangelille.

Vihula on vanha kartano, ennen pitkäätäkälaiset alueet läänitettiin Eilardus nimiselle ritarille, jonka jälkeläisistä versoi myöhemmin suuri ja mahtava Wrangelin suku.

Gothusen suvun hallinnassa olleet kartanot 1300-luvulla.

Westfaleniin, Nordkirchenin kylään jäi kuitenkin kantatila, joka vieläkin on Grothusen suvun hallussa. Otto von Grothusen I omisti vuonna 1490 Glebau-Krottuschin, Zeimen sekä useita muita tiloja. Zeime sijaitsee nykyisen Liettuan alueella.

Otto von Grothusen II peri isältään Schwittenin ja Bernstelnin ja osti vuonna 1505 Rüenthalin. Lähellä Latvian ja Liettuan rajaa sijaitseva kylä.

Otto von grothusen III omisti Rüentalin. Otto von Grothusenista tuli Ruotsin sotavoimien upseeri. Hänen uskollisuutensa ja ja sota-ansionsa palkittiin 16.04.1614 Nörrköpingin kokouksen ehdoin.  Hän sai mm. Ulvilasta 14 taloa, talojen joukossa oli 6 taloa Kellahdella ja 4 Lyttylässä.

Näin Otto von Grothusenin menetykset Liivinmaalla oli korvattu.

Majuri Otto von Grothusen aateloitiin 1642, jolloin hänet otettiin Ruotsin ritarihuoneen jäseneksi. Kokemäeltä hän sai vielä 02.05.1653 haltuunsa 6 rälssitilaa, joista yksi sijaitsi Köörtilässä ja kaksi Hyrkölässä, kaksi Jarilässä ja yksi Sonnilassa.

Henrik von Grothusen omisti Yyterin säterin, Ulvilan pitäjässä. 02.05.1653 hän sai Pihlajaveden pitäjästä Liivinmaalla menettämiensä tilusten tilalle Kellahden kartanon vuonna 1658.

 

Sukuja jotka sivuavat Grothusenin sukua, aviopuolisoiden ja heidän vanhempiensa kautta.

Linnoja joita he ja heidän vanhempiensa suvut ovat omistaneen Virossa ja ympäristössä

 

Lähde: Linnoissa kreivien,Viron kartanoita ja kartano kulttuuria. Kirjoittanut: Viron kartanoiden arkkitehtuurista, taidehistoria väitöskirjansa tehnyt –Juhan Maiste.

Rusthollin kultainen dukaatti – Timo Kause

 

Pello 15.9.2007 Terttu Koivumäki

Tampere 14.10 2007 Nina Koivumäki

©2017 sukujuttu - suntuubi.com