Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Kustaa Rikhard Koivumäki

Kustaa Rikhardin (myöh. Rikhard) isä, Frans Gustaf Juhonpoika Gåsåra oli torpparina, Kellahden Rusthollissa. Hän asui ensin isänsä luona, Länsiniemen torpassa, Hanhiniemen pihassa. (ent.Gåsåra)

Rikhardin avioiduttua Selman kanssa, he asuivat Fransin luona. Siellä syntyi myös Eino. Selman kuoleman jälkeen, Rikhard oli vain vähän aikaa leskenä. Hän avioitui Hilman kanssa ja heille syntyi ensimmäinen lapsi, poika, Johannes. Tuolloinkin he vielä asuivat samassa paikassa, vuoteen 1905.

Rusthollin isännän Pekka Sallisen verokirjassa vuodelta 1905 on kahdella aukeamalla tiedot Gåsåran torpan verotileistä.

Verokirjan sivuilla 53-54 lukee ”Torpparin leski Fiina Gåsåra-Hanhiniemen verotili”, jossa ”Vastattavaa” -puolella on teksti:” Puoli Hanhiniemi nimistä torppaa, jonka vuotuinen vero 14.03.1905 lähtien on rahassa neljäkymmentä markkaa ja työssä kolme miespäivää suvella heinä- ja eloaikana. Peltoa kartan mukaan 0,53 ha ja niittyä 1,20 ha. Poltin puita annetaan vuosittain kaksi ja puoli 3-kyynäräistä syltää”.

Verokirjan sivuilla 55-56 on ”Torpparin leski Miina ( ja Alfred) Gåsåra-Hanhiniemen verotili”.

Jossa ”Vastattavaa”- puolella on täysin samat veron määrät kuin Fiina Gåsårallakin. Peltoa torppaan kuului 0,53 ha ja niittyä 1,19 ha. Poltin puita annetaan kaksi ja puoli 3-kyynäräistä syltää”.( Alfred ja Miina asuivat Hanhiniemen torpan toista puoliskoa.)

Rikhardin muutettua Hilman kanssa Gåsåran torpasta, Rusthollin tilan maille 1905, hän sai yhteisjaossa palstapaikan, johon asettui torppariksi.

Tarina kertoo, että Rikhardin tullessa palstalleen, oli siellä runsaasti koivuja. Rikhard ihastui paikan kauneuteen ja runsaaseen puiden määrään, niinpä hän päätti vaihtaa sukunimensä, Hanhiniemi sai jäädä. Uudeksi nimeksi tuli Koivumäki.

Niin ja se oja, joka kulkee Koivumäen pihan poikki, on nimeltään Gåsåran oja.

Verokirjan sivuilla 99-100 on ”Itsellinen Rikhard Gåsåran eli Koivumäen verotili”, jossa ”Vastattavaa” ja ”Vastaavata” puolensa. Niistä edellisellä on velvoitteet seuraavasti: Asumaveroa rahassa 10 mk eli työssä neljä (4) miestyöpäivää suvella heinä- ja eloaikana. 14/3.07 alkaen on asumavero toistaiseksi kuusi (6) miestyöpäivää suvella vuosittain. Muis. 14/3 1910 alkaen on asumavero maksettava vuosittain”

Pekka Sallisen myydessä torppareilleen (22.12.1913) yhdellä kauppakirjalla koko Puodan saran heidän keskenään jaettavaksi siihen astisiin käyttöihin perustuen. Kunkin torpan rajat merkitsi maastoon maanmittari Ekelund. Tiloja ostettiin silloin 22 kappaletta. 

Kustaa Rikhard Koivumäki, vaimonsa Hilman kanssa ovat ostaneet 22.12.1913 tehdyllä kauppakirjalla, kauppahinnan ollessa 5 000 mk. Ostaja maksaa 1/5 kauppahinnasta heti ja 4/5 osaa 30.04.1914.

Kauppakirjan jäännöksestä Rikhard Koivumäki on maksanut korkoa 85 mk, 29.03.1915.

Velan korkoa 100 mk, 20.10.1915. Sekä suorittanut tilan lopun kauppahinnan 4000 mk 26.01.1916. Tila sisältää 26,625 ha veronalaisia tiluksia ja 0.030 ha joutomaata on oleva 0,0126 ha koko talosta ja veroltaan 0,0189 manttaalia, joille taloille on jaettu yhteiseksi 17,495 ha vesitiluksia.

26.01.1916 Rikhard ja Hilma ovat vapaita päätilasta. Heistä tuli tilallisia.

Rikhard ja Hilma ostivat Nestori Sandbakan kanssa yhdessä, Säteri tilasta R.I Klobbin palstan. Pinta-ala n. 4,13 ha, kauppahinta 20 000 mk. Käsirahan ollessa 2 000 mk. Kauppakirja tehtiin 27.06.1923. Loput kauppahinnasta 18 000 maksettu 28.08.1923.

Jostakin syystä Rikhardin osuus oli 3,18 ha ja loput jäi Nestori Sandbakalle. Rekisterinumero muutui I.18

Rikhard ja Hilma myivät tilansa pojalleen Johannes Koivumäelle 75 000 mk kauppahinnasta 03.05.1940. Silloin tuli ensimmäinen eläke, joka seurasi jokaista tilan myyntiä.

Johannes avioitui Emmansa kanssa ja perusti kasvihuoneet tilalle.

Kustaa Rikhard  elätti perheensä kalastamalla, maataloudesta ja ajamalla venetaksia.

Rikhard oli huumorimies, puhui nenäänsä ja hänellä oli lasisilmä. Hän teki itse veneensä ja antoi sille nimeksi ELLI. Vene ei ollut mikään pieni paatti, vaan noin 9 metriä pitkä. Hän ajoi liha ja kalaa Gävleen. Samoin kuljetti ihmisiä. Elintarvikkeita myytäväksi, Poriin, Reposaarelle, Pihlavaan. Rikhardilla oli myöskin veneensä perässä, vedettävä siltapaatti, eli lotja. Sillä hän kuljetti eläimiä, puutavaraa, viljaa, heinää, mitä kulloinkin.

Tilalla oli myös maanviljelystä. 2 lehmää, hevonen, porsas ja kanoja. Ostaessaan tilan, eläinten lukumäärä kasvoi ja peltoakin oli jo yli 8 ha. Joten elanto tuli maasta ja merestä.

Talvisin ajettiin kuljetuksia hevosella. Kesäisin oli ”herrasväkeä” lomalla. Heillä asui myöskin siirtolaisia. Rikhardin veljiä asui vähän aikaa Koivumäessä, samoin Rikhardin lapsia perheineen.

Talossa oli myöskin piikoja. Mm. Klas Fredrik Mannilan sisar, Matilda Vilhelmiina.(Matilda oli Olgan isän sisar) Joka sittemmin meni piiaksi Lyttylään Grönbakalle, jossa sai 2 lasta. Grönbakka hukkui Kokemäenjokeen, matkalla hakemaan kuulutuksia.

Matilda siirtyi emännöitsijäksi Onaskjärin saareen, Leskimies Adam Söderbergille. He avioituivat ja saivat 7 lasta. Adamin kuoltua ja Matildan jäätyä leskeksi, hän muutti Buusin saareen ja avioitui Stenforsin kanssa.

Rikhardin lapset sijoittuivat työelämään hyvin.

Eino oli maanviljelijä

Johanneksen aikana rakennettiin kasvihuoneet ja oli maanviljelystä. Jussin myytyä tila Einolle, hän oli vartijana Rosenlewin tehtailla.

Anni toimi emäntänä Rosendahlissa.

Heikki oli sekatyömies.

Arvolla ja Oskarilla oli vaatetusliike Porissa.

Oskari jatkoi vaatetusliikkeellä Kokkolassa, sen lopetettuaan, työskenteli Singerillä kaupparatsuna.

Arvo ryhtyi kirvesmieheksi.

Erkki oli betoniasentaja. (siihen aikaan kysytty ammattimies)

Veikko kaatui sodassa 1940

Eino oli nuorena lähtenyt Aunukseen, tekemään Suursuomea. Yritys kuitenkin epäonnistui ja vain osa palasi takaisin. Eino sai kunniamerkin ja vapautuksen kaikista sodista.

Kyläläisten mukaan Hilma oli aina ilkeä Einolle. Jos joku teki jotain pahaa, syy oli aina Einon  ja hän sai selkäänsä.

Hilma lähetti Einon Aunuksen reissuun, ollen aivan varma, että Eino ei enää palaa...

Kustaa Rikhard Gåsåra, Hanhiniemi, Koivumäki

 s.06.09.1878  k.23.06.1956

1.Puoliso: Selma Kustaava Westerlund

                  s.25.02.1879  k.02.07.1902

Lapset: EINO Rikhard Hanhiniemi, Koivumäki

             s.22.01.1902  k. 23.06.1964

 

2.Puoliso: Hilma Emilia Hanhiniemi

                  s.10.10.1879  k.01.05.1972

 Lapset: Johannes 03.07.1904

             Anni Emilia 28.10.1905-08.12.1966

             Heikki Evert 09.09.1907-17.06.1969

             Veikko 07.04.1919-11.03.1940

             Arvo

             Oskari

             Erkki Tuomas 25.05.1925-01.07.1982

             Tytär, kuoli syötyään lipeää


Rikhardin ja Hilman koti, Koivumäen pihassa

 

 

     

 


©2017 sukujuttu - suntuubi.com